KKO:1984-II-60
- Asiasanat
- Todistelu, Lääkärin vaitiolovelvollisuus
- Tapausvuosi
- 1984
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S 83/286
- Taltio
- 3055/83
- Esittelypäivä
Ks. KKO:1983-II-30
Potilaan kuoltua lääkäri oli antanut kirjallisen todistuksen, jonka mukaan potilas oli ollut oikeustoimikelpoinen jutussa riidanalaisten luovutusten tekohetkellä. Todistus ei sisältänyt tietoja sellaisista seikoista, joiden ilmaiseminen olisi loukannut potilaan kunniaa tai muistoa tai jotka muuten asian laadun vuoksi olisi ollut pidettävä salassa myös potilaan kuoltua. Todistus otettiin huomioon.
II-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
A, joka oli kuollut 28.6.1980 ja jonka ainoa oikeudenomistaja oli 25.8.1978 syntynyt B, oli 19.4.1978 vahvistetulla kauppakirjalla myynyt veljilleen C:lle ja D:lle 1/3 osan Piirron tilasta RN:o 2:129, Härkäsalon tilan RN:o 2:81 ja Mustajoki I-nimisen tilan RN:o 2:18, kaikki Jalasjärven kunnan Koskueen kylässä, "rakennuksineen ja irtaimistoineen" 25.000 markan hinnasta. Kauppakirjaan oli 26.4.1978 tehty lisäys, jonka mukaan myydyn omaisuuden kauppahinta oli 40.000 markkaa, josta irtaimiston osuus oli 5.000 markkaa. Maarekisteriin oli merkitty Piirron tilalle viljeltyä maata 4,91 ha, viljelyskelpoista maata 4,71 ha, varsinaista metsämaata 2,84 ha ja joutomaata 0,04 ha, Härkäsalon tilalle viljeltyä maata 2,07 ha ja viljelyskelpoista maata 0,07 ha sekä Mustajoki I -nimiselle tilalle viljeltyä maata 1,69 ha, viljelyskelpoista maata 0,14 ha ja varsinaista metsämaata 0,16 ha. C ja D olivat saaneet saannolleen lainhuudon 5.7.1978.
Samana päivänä tehdyllä toiselle kauppakirjalla A oli myynyt D:lle omistamansa 1/4 osan toiminimellä harjoitetusta kauppaliikkeestä 5.000 markan hinnasta. Kauppa oli käsittänyt osuuden liikkeen varastosta, kaikesta irtaimistosta, saatavista, muista oikeuksista ja arvopapereista. D oli ottanut vastatakseen myytyä osuutta vastaavista liikkeen veloista ja sitoumuksista sekä maksuunpannuista ja kaupan jälkeen maksuunpantavista veroista ja maksuista.
Samana päivänä vahvistetulla kolmannella kauppakirjalla A oli myynyt C:lle puolet Viialan tilasta RN:o 2:38, 1/6 osan Alajoen tilasta RN:o 1:12, oikeastaan puolet Alajoen tilasta RN:o 1:234 ja puolet Oikaisun tilasta RN:o 1:151, Koskueen kylässä "mahdollisine tiloilla sijaitsevine rakennuksineen" Viialan tilalle viljeltyä maata 18,72 ha, viljelyskelpoista maata 3,41 ha, varsinaista metsämaata 17,02 ha ja joutomaata 0,01 ha, Alajoen tilalle RN:o 1:234 viljeltyä maata 0,473 ha, varsinaista metsämaata 0,319 ha ja joutomaata 0,102 ha sekä Oikaisun tilalle viljeltyä maata 0,12 ha. C oli saanut saannolleen lainhuudon 13.12.1978. Noista tilanosista oli sittemmin toimitetussa lohkomisessa, tilojen yhdistämisessä ja halkomisessa muodostettu C:lle Viialan tila RN:o 55:2, Koskueen kylässä, joka maarekisterin mukaan käsitti viljeltyä maata 10,165 ha ja varsinaista metsämaata 10,015 ha.
A oli 28.4.1978 tehdyllä kauppakirjalla ostanut Seinäjoen kaupungista olevan asunto-osakeyhtiön osakkeet n:ot 836 - 1000, jotka oikeuttivat kolmen huoneen, keittiön ja saunan käsittävän, pinta-alaltaan 79,9 m 2 suuruisen huoneiston hallintaan, 137.000 markan kokonaishinnasta, joka oli sisältänyt osakkeita koskevan osuuden asunto-osakeyhtiön veloista. Kauppahinnan olivat C ja D rahoittaneet edellä selostettujen kolmen 19.4.1978 tehdyn kaupan kauppahintana. Lisäksi C oli maksanut osan hinnasta tallettamalla 28.4.1978 A:n määräaikaistalletustilille 13.000 markkaa sekä maksamalla 27.9.1977 Piirron, Härkäsalon ja Mustajoki I -nimisen tilan kauppakirjan ehtojen mukaan A:n veroja veronlisäyksineen ja perimismaksuineen 5.609,43 markkaa. A:lle oli siten näytetty suoritetuksi mainituista kaupoista vastiketta 155.609,43 markkaa.
Piirron tilalla olevien rakennusten verotusarvo oli 31.12.1977 ollut 222.187 markkaa, oikeastaan 224,187 markkaa. Kun otettiin lisäksi huomioon tilan maapohjan, myydyn irtaimisto-osuuden sekä Härkäsalon tilan ja Mustajoki I -nimisen tilan viljelysmaan, jonka pinta-ala oli maarekisterin mukaan yhteensä 3,76 ha, arvo, oli noita tiloja koskevalla kauppakirjalla myydyn omaisuuden kaupantekohetken käypä arvo ainakin 150.000 markkaa. Edellä tarkoitetulla toiminimellä harjoitetun liikkeen 31.12.1977 ja 31.12.1978 päivätyt taseet ja kaikki arvoon vaikuttavat seikat huomioon ottaen KO oli katsonut A:n luovuttaman yhtymäosuuden käyväksi arvoksi kaupantekohetkellä ainakin 40.000 markkaa. Viialan ja muiden samalla kauppakirjalla myytyjen tilojen osuus oli käsittänyt noin 10 ha viljelysmaata ja noin 10 ha metsämaata. Tilanosien kaupantekohetken käyväksi arvoksi KO oli katsonut ainakin 250.000 markkaa.
KO oli pitänyt mainittuja kolmea kauppaa niiden samanaikaisuuden ja kauppahinnan suoritustavan perusteella yhtenä kokonaisuutena, kuten myös C ja D olivat jutussa tuoneet esiin.
Sisätautien osastolääkärin Sami Aittoniemen 7.6.1978 antaman lääkärintodistuksen mukaan A oli ollut 8. - 21.3.1978 Seinäjoen keskussairaalassa hoidettavana aivoveritulpan, sydänläppävian ja sydämen toiminnanvajavuuden vuoksi. Sairaalaan tuotaessa hänen tajuntansa taso oli ollut selvästi alentunut, mutta sairaalassaoloaikana tilanne oli vähitellen sekä aivojen sekä sydämen osalta alkanut korjautua. Sairaalahoidon päättyessä hänellä oli ollut vielä selviä oireita. Sydämen osalta tilanne oli jäänyt osittain pysyväksi, mutta aivojen osalta tullut vähitellen korjautumaan. Hänelle oli kirjoitettu sairauslomaa 30.4.1978 saakka päädiagnoosina aivoveritulppa. Aittoniemen mukaan aivoveritulppa huononsi aivojen verenkiertoa ja hapensaantia ja saattoi siten vaikuttaa potilaan tekemiin ratkaisuihin. Aittoniemi oli 1.4.1978 päiväämässään lausunnossa katsonut A:n pysyvästi työkyvyttömäksi ja 4.5.1978 päiväämässään lausunnossa pitänyt aivan selvänä, ettei hän kyennyt maaviljelijän töihin.
Koska C ja D olivat ostaessaan A:lta ainakin 440.000 markan arvoisen omaisuuden 155.609,43 markan vastikkeesta käyttäen hyväkseen A:n sairaudesta ja työkyvyttömyydestä johtuvaa pulaa ja ostajista riippuvaista asemaa edustaneet itselleen aineellista etua, joka oli ilmeisesti epäsuhteessa siihen, mitä he olivat vastikkeeksi antaneet, KO oli varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 31 §:n nojalla julistanut puheena olevat kolme 19.4.1978 tehtyä kauppaa sekä C:lle ja D:lle 5.7.1978 C:lle 13.12.1978 annetut lainhuudot mitättömiksi sekä määrännyt C:n ja D:n luovuttamaan omaisuuden hallinnan B:n äidille B:n holhoojana sitä vastaan, että äiti holhoojantoimessaan palautti A:n saaman vastikkeen 155.609,43 markkaa C:lle ja D:lle yhteisesti.
Vaasan HO:n tuomio 6.1.1983
Muutoksenhakemuksessaan C ja D olivat ensisijaisesti vaatineet kanteen hylkäämistä. Hakemukseensa he olivat liittäneet sisätautien erikoislääkäri Sami Aittoniemen Jalasjärvellä 14.7.1981 allekirjoittaman todistuksen. B:n äiti holhoojantoimessaan oli vastannut muutoksenhakemukseen.
HO oli jättänyt C:n ja D:n HO:een toimittaman lääkärintodistuksen huomioon ottamatta, koska se oli annettu oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 23 §:ssä säädetyn lääkärin vaitiolovelvollisuuden vastaisesti, ja katsonut, ettei ollut syytä muuttaa KO:n päätöstä.
KORKEIN OIKEUS
Pyytäen valituslupaa C ja D hakivat muutosta HO:n tuomioon. Lupa myönnettiin ja B:n äiti holhoojan toimessaan antoi häneltä pyydetyn vastauksen muutoksenhakemukseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Oikeudenkäyntimenettelyä koskeva ratkaisu
C:n ja D:n HO:een toimittama Aittoniemen allekirjoittama todistus on seuraavan sisältöinen: "Täydentäen ja tarkistaen 7.6.1978 antamaani lääkärintodistusta todistan, että olen hoitanut A:n, synt. 060745-517T, keväällä 1978 Seinäjoen Keskussairaalassa. A sairasti vaikeaa sydänläppävikaa, josta hänelle aiheutui liikkeelle lähtenyt aivoveritulppa (embolia cerebri). Tällainen liikkeelle lähtenyt tulppa on aivan eri asia kuin aivoverisuonessa syntynyt tulppa (thrombosis cerebri) ja aivan oleellisesti ennusteltaan parempi. Jo sairaalassa A:n tila huomattavasti parani, hänhän oli osastolla kaksi viikkoa. Sairaslomaa kirjoitettiin 30.4.1978 saakka ja päädiagnoosiksi laitettiin aivoveritulppa johtuen siitä, että ensimmäiseksi diagnoosiksi aina laitetaan se, jonka takia potilas on sairaalaan otettu. Kuitenkin A:n varsinainen ongelma oli hänen sydänläppävikansa, jolla perusteella hänet sitten eläkkeelle siirrettiin. Kokemuksen mukaan ja myöskin tavattuani A:n myöhemmin olen todennut, että tämäntyyppisestä aivoveritulpasta selviydytään kuukaudessa, joten aivojen osalta A on ollut kunnossa 8.4.1978. Lääketieteellisessä mielessä hän siis 19.4.1978 on ollut oikeustoimikelpoinen."
Todistus ei sisällä tietoja sellaisista seikoista, jotka A:n kunnian tai muiston suojelemiseksi tahi asian laadun vuoksi muuten olisi pidettävä salassa myös A:n kuoltua. Sen vuoksi HO:n ei olisi tullut mainitsemallaan perusteella jättää todistuksen sisältöä huomioon ottamatta. Todistus on KKO:ssa otettu huomioon.
Pääasiaa koskeva ratkaisu
Perustelut
A oli kotitilallaan asuen harjoittanut maanviljelystä C:n kanssa. Lisäksi hän oli harjoittanut elintarvikekauppaa avoimessa yhtiössä C:n ja D:n kanssa. A:n tultua KO:n päätöksessä kuvatun vakavan sairautensa johdosta kykenemättömäksi osallistumaan ansiotoimintaan parhaana vaihtoehtona oli pidetty hänen muuttamistaan pois kotitilalta. Koska A:lla ei kuitenkaan ollut rahaa uuden asunnon hankkimiseen ja hänen omistamiensa tilaosuuksien ja yhtiöosuuden myyminen ulkopuoliselle olisi ollut hankalaa, C ja D ovat ostaneet häneltä kyseiset omaisuuserät. Saatu kauppahinta oli riittänytkin uuden asunnon ostoon, mutta luovutetun omaisuuden arvoon nähden se oli ollut KO:n päätöksessä selostetuin tavoin alhainen. KKO katsoo näin ollen, että C ja D ovat alempien oikeuksien toteamin tavoin käyttäen hyväkseen A:n pulaa ja heistä riippuvaista asemaa puheena olevissa kaupoissa edustaneet itselleen aineellista etua, joka on ollut ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä he ovat antaneet.
Tuomiolauselma
HO:n tuomion lopputulosta ei muuteta.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Leivonen, Takala, Nikkarinen, Hiltunen ja Lindholm.